Good Charlotte, Step up

Tähän maailmaan on nähtävästi puhkeamassa uusi genre: Tanssielokuvat. Alun perin luultavasti Flashdancesta lähtöisin oleva kaava, jossa tanssija tekee töitä tavoitteensa eteen ja rakastuu, on nyt otettu suurkulutukseen: save the last dancet, step upit ja honeyt keräävät valtavasti katsojia. Niiden kassamagneettiasema on myös huomattu, ja laadusta aletaan tinkiä, sillä katsojaluvut eivät näytä tippuvan. Save the last dance oli vielä suurinpirtein koskettava tarina tavoitteista, ihmisten asenteista ja erilaisuuden rikkaudesta, kun taas Step Up yritti vain epätoivoisesti apinoida tätä sosiaalinen-status-erottaa-rakastavaiset -teemaa, ja jäi ikävän pintapuoliseksi. Siinä sivujuonet kasvoivat oksien tapaan joka kohdassa, mutta jäivät kituliaiksi ja taipusiksi, jopa keskeneräisiksi. En halua edes nähdä Step up 2:Sta, minulla on jo aavistus sen juonen kulusta, kliseisyydestä ja sietämättömästä paskuudesta.